sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Inspiraatiota ja muutama alppiruusu



Talvinen vappu laittoi kaikki suunnitelmat uusiksi. Ohjelmistossa piti olla puunkaatoa, pyöräilyä, perunan ja perennoiden istutusta. Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin; sain kirjoitettua valmiiksi kahteen näyttötutkintoon liittyvät ennakkotehtävät, ja nyt aion jakaa teille hieman inspiraation tuulahduksia viime viikolta.
Koulullamme oli vierailemassa Marco Wamelink MW Desing:lta Lontoosta. Olihan hienot kaksi päivää! Jo pelkkä kielikylpy oli hyvä virkiste omaan englantiin, saati kaikki muu mielenkiintoinen siihen päälle. Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi muun muassa englantilaisten hautajaisten ja erityisesti niihin liittyvien kukkien ja kukkalaitteiden eroja suomalaisiin hautajaisiin. Englannissa käytetään esimerkiksi tyynyn muotoisia kukka-asetelmia, samoin omasta mielestäni epäilyttävää taivaanportti-asetelmaa. Olipahan kuva myös rottinkiarkusta, mutta se ei kuulemma ole mitenkään yleisesti käytössä. Vaikkakin hautajaiskäytännöt eri maissa ja kulttuureissa ovat mielenkiintoisia ja mielestäni kiehtovia, oli kiva jatkaa jo iloisemmissa merkeissä. Pääsimme sitomaan tällä hetkellä englannissa valloillaan olevan trendin mukaisen runsaan kimpun, jossa on käytetty mahdollisimman paljon puutarhakukkia. Yleensä kuvaan kaikki työni, mutta jotenkin unohdin ottaa kuvan tällä kertaa. Tässä siis kuva opettajamme taidonnäytteestä.


Seuraavana päivänä keskityimme hyödyntämään kasvien lisäksi lähes ilmaista materiaalia. Tämän postauksen pääkuvana on työ, jossa tasapohjaiseen, matalaan maljaan laitettiin kukkia hedelmäsuojuksina käytettävien verkkojen sisään. Ja vettä pohjalle. Voisi toimia hyvin esimerkiksi jonkun teknisen alan yrityksen vastaanotossa.


Tässä työssä on lasiputkiloiden sijaan sidottu kanukan oksiin pieniä muovipusseja. Veteen muodostuvat pienet ilmakuplat tuovat mielenkiintoa työhön. Pusseissa on kymbidien lisäksi sammalta, naavaisia oksia ja hortensian kukintoja. Itselläni muovi materiaalina melkein missä yhteydessä tahansa tökkii vastaan, mutta pakko myöntää että hetken työtä ihmeteltyäni se alkoi näyttää kivalta.


Upea oli myös korkea sylinterimaljakko, johon ladottiin kerroksittain sellofaania ja ruusuja. Ruusut tulee olla kiinteitä ja aika nupullaan, varret poistetaan kokonaan. Lopuksi koko komeus täytetään vedellä. Näyttää aivan kuin ruusut olisivat jään seassa. Jos haluaa maksimoida upeuden, niin asettamalla spottivalon maljakon yläpuolelle tästä saa ihan mahtavan yksityiskohdan juhliin. Maljakkoa valitessa tulee ottaa huomioon, että lasi on tarpeeksi paksua. Vesi on sen verran painavaa, että ohut lasi ei kestä kun tarkoitus on kuitenkin täyttää koko maljakko. Myös kallat toimivat tässä hyvin. 

Päivän päätteeksi saimme tehtäväksi tehdä kattauksen kahdelle. Kouluttaja jakoi kullekin yhden kukkamateriaalin, minä sain valkoisia ruusuja.Sen lisäksi käytössä oli tarvikevarasto, erilaisia vihreitä, joitain jämäkukkia sekä tietysti koulua ympäröivä luonto. Mitään oikeita astioita, pöytäliinoja tai aterimia ei siis käytetty, mielikuvitusta peliin vaan! Tässä ensin omani ja muutaman luokkakaverini toteutus.






Jotain edistystä on tapahtunut pihamaallakin koleasta säästä huolimatta. Metsäpirtin puutarhamultaa tuli pihaan älyttömän ystävällisen nuoren naiskuskin toimesta heti pääsiäisen jälkeen. Enkä ihan toimettomana ole ollut minäkään...
Olipa kerran mieheni sukulainen, joka päätti hankkiutua eroon vanhasta alppiruusustaan. Voitte ehkä arvata kuka sen pelasti. Kasvia ylös kaivaessa kävi ilmi, että puskia olikin kolme. Ei siinä auttanut kuin kirjaimellisesti täyttää sekä oma että miehen auto rhodoilla. Soraääniä ja mutinaa kuului, kun kymmenien kilojen painoista paakkua raijattiin mieheni uudenkarhean Mersun konttiin.  Rhodot pääsivät kuitenkin turvallisesti perille ja jo samana iltana jatkamaan kasvuaan Boxin puutarhaan. Molempien autojen verhoilut säilyivät vaurioitta sekä jätesäkit, joihin paakut oli tungettu, ehjinä. 




Valtakunnassa siis kaikki hyvin. Sen pituinen se. Hyvää Wappua!












sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Rennosti pääsiäisenä



Tällä kertaa pääsiäinen vierähtää äitini luona Pohjanmaalla. Päivät täällä tarjoavat aina totaalirentoutuksen. Meillä ei ole mitään pääsiäiseen liittyviä perinteitä, joten syödään ja tehdään mitä huvittaa.Tai no, mämmiä oli toiveestani hankittu. Ja paikallisen leipurin rieskaa. Saan täällä aina täydellistä rieskaa ja syön sitä joka aterialla liikaa. Vähän odotin, että paikkakunnan uusi uimahalli olisi jo avautunut mutta ei ehtinyt tähän väliin. Käytiin sentään kävelyllä ihailemassa rakennusta. Milloinkahan Sipooseen saadaan uimahalli?
Viinin kanssa kävi myös köpelösti, eihän Alko taas ollutkaan edes lauantaina auki. Päätimme kokeilla alkoholitonta markettipunkkua illallisen kanssa, koska jotkut holittomat kuoharit toimii tosi hyvin. Eipä tarvi kokeilla toista kertaa. Alkon lisäksi myös paikalliset kirpparit ja kierrätyskeskus olivat lauantaina kiinni, joten se siitä kierroksesta. Harmitti kyllä, varsinkin kun näin kirpparin ikkunasta upean jalkalampun. Kohtalo oli kuitenkin päättänyt että meitä ei oltu tarkoitettu toisillemme.
Yksi ei taaskaan pettänyt, nimittäin Kukkakauppa Kodinonni. Tänne täytyy päästä joka kerta, tällä reissulla kahdesti. Perjantaina kävin fiilistemässä ja mukaani tarttui tämä kuvan upea tulppaani. Lauantaina oli sitten varsinainen ostospäivä. Valikoimaa ja mielenkiintoisia kasveja olisi ollut vaikka kuinka. Tosi upeita isomuoreja ostin tuliaisiksi kyläpaikkoihin, ja itselle valikoitui peikonlehti. Aaroninparta jäi vielä kaivelemaan, pitäisiköhän se vielä kaydä hakemassa mukaan ennen kotiinlähtöä...

Äidin  luona




Kukkakaupassa







Pyhät jatkuu, aurinkoisia päiviä siis toivotan!

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Kevätmessuilua


Kohtuullisen leppoisasti on vierähtänyt pari päivää Kevätmessuilla, Suomen Kukkakauppiasliiton pisteellä assarin hommissa. Eilen osastolla tehtiin ja huutokaupattiin demokimppuja ja tänään oli koko päivän kestävä Helsingin Avoimet 2017 sidontakilpailu. Osallistujissa oli hienosti edustajia useammasta maasta. Oli jälleen upeaa seurata kilpailijoiden työskentelyä. Aina hämmästyttää miten samoista materiaaleista syntyy niin erilaisia töitä. 
Ihme ja kumma omat hankintani ovat pysyneet kohtuudessa tänä vuonna. Muutamia Oriental-liljan sipuleita ja ruusunnuppupelargoni. Rakastan liljojen tuoksua ja tuon niitä oksa kerrallaan sisälle maljakkoon. Viime vuonna keuli ostosten kanssa paljon pahemmin ja meinasi naapurin auto käydä ahtaaksi kun kasseineni kampesin sisään. Toisaalta,  onhan tässä vielä huominen jäljellä...
Jotenkin oli tosi virkeä fiilis ja paljon uusia juttuja ja ideoita esillä. Tykkään!

Lasigallerian meininkiä.







Keudan osastolla luokkakaverini valmisti kukkakoruja asiakkaille, myös minä sain oman sormuksen.





Mieluista esillepanoa.








Prince Gustav on saapunut kotiin.


Ilahduttavan paljon tuttavia ja ystäviä on tänään käynyt moikkaamassa. Toivottavasti näen useita tuttuja kasvoja huomennakin! Ituhippi kiittää ja kuittaa, ottaa lasin viintä ja painuu pehkuihin. Ps. Näitä mainioita rintanappeja löytyy Plantagenin osastolta.

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Kurkistus kasvihuoneeseen


Työharjoittelussani Pirilän Kukkatalolla Tuusulassa sain pyynnöstä olla muutamia päiviä kasvihuoneissa, vaikka minulla ei varsinaisesti ole opinnoissa mitään tuotantoon liittyvää valinnaista. Olipa avartava kokemus! 
Pirilällä on kolmetoista kasvihuonetta, ja Suomen mittakaavassa merkittävästi omaa tuotantoa ympäri vuoden. Vaikutuksen teki töiden organisointi. Hommat sujuivat, kaikki oli selkeää ja tehokasta.  Myös jätteen kierrätys ja lajittelu oli toteutettu hyvin.
Tällaiselle vilukissalle kasvihuoneen lämpö on aivan optimaalinen. Heti auringon tullessa esiin lämpö kipusi viime viikollakin lähemmäs kolmeakymmentä ja tuntui mahtavalta tehdä töitä hihattomassa paidassa. Tuli ihan kesäfiilis. Kasvien määrä ja kasvihuoneiden koko sai minut hämmästymään joka päivä. Tuusulan toimipaikassa kasvatetaan kasveja myyntiin Pirilän Kukkatalon neljään muuhunkin myymälään. 
Kärsivällisesti alati pulppuaviin kysymyksiini on vastattu ja olen oppinut älyttömästi uutta. Tutustuminen todella mukaviin ihmisiin tuli vielä bonuksena päälle.

Tulppaaneja ja tetejä. 




Osa pelargoneista. Näitä levitin kennoista pöydille ja poistin nuppuja, eli nupustin.




Pelastin kotiin muutamia kituliaita ja liian pieneksi jääneitä yksilöitä, jotka olisi muuten heitetty biojätteeseen.


Myös purkkikone tuli tutuksi. Päivän aikana saadaan purkitetuksi multaa keskimäärin kahdeksantoista kuormalavallista. Kaksi latoo hihnalta tulevia purkkeja kennoihin, yksi kasaa kennoja lavoihin ja lisää koneeseen multaa ja  purkkeja.


Esikoita



Miljoonakelloa ja lobeliaa tulossa. Amppeleiden henkarointi, eli näiden koukkujen 
kiinnitys purkkeihin on aikaavievää puuhaa.





Verenpisaran pistokkaita istuttamassa.



Osa kasveista kylvetään siemenestä ja koulitaan näistä laareista purkkeihin. Osa taas tulee valmiina pieninä pistokkaina.


Ensi viikolla onkin valmennus kansainväliseen vaihtoon sekä Kevätmessut, joissa olen Suomen Kukkakauppiasliiton pisteellä työharjoittelussa. Sen jälkeen aloitan työharjoittelun taimistolla ja ensimmäiset näyttötutkinnotkin häämöttävät kesäkuun alussa. Mutta nyt äänestämään!